Kun täytin kahdeksantoista, todella moni ikäluokkalaiseni kävi samoihin aikoihin autokoulua. Pienellä paikkakunnalla välimatkat ovat pitkiä, eikä busseja kulkenut silloinkaan tiheästi. Oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että autokouluun mentiin heti iän salliessa – etenkin jos asui kauempana keskustasta. Kauempana keskustasta tarkoitti 15-20 kilometrin päässä, jolloin esimerkiksi lukioon oli mentävä koulubussilla tai vanhempien kyydeillä. Muistan edelleen selvästi, kuinka vapauttavaa oli, kun sai mennä autolla lukiotunneille ja lähteä heti koulupäivän päätyttyä ajelemaan kotiin, sillä usein bussia oli odoteltava tunti tai useampikin.
Kaupunkiin muuttaessa auton omistamisen näkökulma muuttui, koska vaihtoehtoja kulkemiseen oli huomattavasti enemmän. Opiskelupaikka ja työt olivatkin yllättäen kävelymatkan päässä. Kävellen tai pyörällä kulkeminen säästää ydinkeskustassa aikaa, koska tuolloin ei tarvitse etsiä parkkipaikkaa. Jos tällaista keskustan sisäistä kulkemista ei huomioida, voi autoa kuitenkin tarvita. Lisäksi jos auto on joskus ollut omistuksessa, voi siitä luopuminen olla jo pelkän tunnesiteen vuoksi vaikeaa. Kyllä – tunnustaudun autoihmiseksi ja siksi voin tässä vaiheessa paljastaa, että minulla on edelleen auto käytössä, vaikka asun muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Ajatus autottomuudesta ja sen tuomista muutoksista kiehtoo, minkä vuoksi asiaan paneutuminen osoittautui sekä arjen sujumisen tasolla että taloudellisia asioita tarkastellen mielenkiintoiseksi.
Toistuviin matkoihin bussilla, taksilla vai vuokra-autolla?
Yksi tärkeä huomio omassa mahdollisessa autotta elämisessäni on tottumukseni kävellä joka paikkaan. Kuten mainitsin, keskustassa parkkipaikan etsiminen ei ole kovinkaan yksinkertaista. Jos matkaa keskustaan olisi useampi kilometri, tulisi matkan taittamiseen käyttää bussia, mutta tällä hetkellä se ei ole tarpeen. Pyöräily on yksi hyvä vaihtoehto. Omalla kohdallani pyöräily katkesi lähinnä siihen, että hyvä useamman satasen maksanut pyöräni varastettiin. Ostin sen jälkeen halvan peruspyörän, mutta sillä pyöräily ei ole kovinkaan mielekästä, minkä vuoksi olen kokenut jalkapelillä menemisen mieluisaksi. Lisäksi en koe olevani kovin taitava pyöräilijä kaupunkiliikenteen keskellä ja vuosien takainen pyöräonnettomuus on jättänyt jälkensä. Vaikka liputankin kävelemisen puolesta, eivät kaikki paikat ole kävelymatkan päässä. Joskus pakkasella voi olla mieluista mennä opiskelupaikkaan bussilla ja esimerkiksi paikka, jossa valmennan, on reilun kuuden kilometrin päässä. Kävellen matkaa voi tulla seitsemänkin kilometriä, riippuen reitistä. Jos pääsen lähtemään koirakeskukselta kymmeneltä, ei kävely kotiin houkuta. Silloin bussi voi olla optimaalisin vaihtoehto. Käyntipäiviä koirakeskuksella on noin kolme viikossa, jolloin kertalippu tulee aika kalliiksi. Parempia vaihtoehtoja voisivat olla kausilippu tai arvolippu. Kertalippuina kustannus olisi viikossa kahdeksantoista euroa. Kausilipun hinta vaihtelee voimassaolon mukaan. Ottaisin todennäköisesti 90 päivän kausilipun, jonka hinta olisi 154 euroa. Kuulostaa melko kalliilta, mutta lippu on tosiaan voimassa kaksitoista viikkoa. Näin ollen viikkohinnaksi tulee pyöristettynä 12,85 euroa ja yksittäisiä matkoja tehdään viikossa kuusi, joten yhden matkan hinnaksi tulee pyöristettynä 2,15 euroa. Näin ollen säästöä tulee kertalippuun nähden hyvin. Tämä laskenta tosin perustuu siihen, että tasaisesti kahdentoista viikon aikana tulee bussikäyntejä koirakeskukselle ainakin keskiarvon verran. Toisaalta bussia voisi käyttää tällä kausilipulla vapaammin. Jos laskettaisiin bussimatkoiksi ainoastaan matkat valmennuksiin ja takaisin, olisi arvolippu vielä edullisempi, koska silloin yksittäinen matka olisi 2,10 euroa. Kuukausitasolla bussilippuihin menisi noin 50 euroa tällä laskentakaavalla. Oma bussilla kulkemisen tarpeeni rajautuu Jyväskylässä 1.vyöhykkeelle, koska ystäväni asuvat suht’ lähellä keskustaa. Saattaisin myös käydä bussilla kauempana isommassa marketissa ruokaostoksilla, kuten nyt käyn autolla pari kertaa viikossa.
Bussikyytien lisäksi halusin pohtia, paljonko taksikyyti maksaisi. On hyvä muistaa, että taksin käyttäminen tuo vapautta arkeen. Silloin voin lähteä vapaammin kotoa, koska minun ei tarvitse kiirehtiä bussipysäkille. Jytaksin tilaaminen sujuu näppärästi esimerkiksi mobiilisovelluksen avulla. Jos käytän bussia minun on laskettava matkoihin aina noin kymmenen minuuttia lisää, sillä joudun kävelemään bussipysäkille lähemmäs keskustaa. Keskimäärin matkaan täytyy varata noin puoli tuntia suuntaansa. Näinollen matka veisi aina tunnin jokaista käyntikertaa kohden. Taksilla matka veisi noin kymmenen minuuttia suuntaansa, joten ajallisesti säästö on melkoinen. Jytaksin hinta-arvio matkalle on noin 19,50 euroa. Toki hinta on kalliimpi kuin bussilla, mutta etuna on nopeampi matka-aika ja vaivattomuus.
Nykyään ovat yleistyneet myös yhteiskäyttöautot sekä vuokra-autot. Yhteiskäyttöauto voidaan varata esimerkiksi sovelluksen avulla. Sähköauton perushinta esimerkiksi Heimolla on 16 euroa per tunti. Jos haluaa käyttää autoa vuorokauden, on hinta 89 euroa. Kaikki varaukset sisältävät 50 km ajoa maksutta. Tuo kilometriraja riittää mielestäni melko hyvin, mikäli autolla ajetaan pieniä matkoja Jyväskylän sisällä. Viidenkymmenen kilometrin jälkeen kustannukset ovat 10 senttiä per kilometri. Vuokra-auton hinnoittelua katsoin 24rent-palvelusta. Hinnoittelu on kahden tunnin ajalle 38 euroa, kun autona on Toyotan hybridi. Heimolla auto on sähköauto eli sellainen ero on näissä palveluissa. Vuokra-auton vuokraan sisältyy automaattisesti sata kilometriä ajoa. Koen, että taksikyydit, yhteiskäyttöautot ja vuokra-autot olisivat kohdallani ajoittain optimaalisia vaihtoehtoja kaupunkiarjessa – eivät pidemmillä matkoilla.
Esimerkkejä yhden matkan kuljetuskustannuksista *
* Bussilippu arvolippuna, taksikyydin hinta taksalaskurilla noin 5 km
Matkailua Jyväskylän ulkopuolelle
Jos kulkemiseen liittyvät toimintamallit vievät kauemmaksi arjesta ja lähiympäristöstä, on mietittävä, miten pääsee moikkaamaan vanhempia ja kavereita kauemmas. Vanhempani asuvat pohjoisessa Keski-Suomessa. En pääse sinne junalla mitenkään kätevästi, joten bussi on ainoa vaihtoehto. Sen sijaan ystävieni luo Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin pääsen junalla. Koirani on usein mukana, joten halvimmille bussilipuille voi heittää hyvästit, koska näihin bussikyyteihin ei saa ottaa lemmikkiä mukaan. Lemmikistä voi aiheutua lisäkuluja, mutta jokainen bussiyhtiö päättää itse, ottaako lisämaksun lemmikistä. Katsoin yleisimpiä bussivaihtoehtoja Matkahuollon sivuilta ja pääsääntöisesti yhdensuuntainen matka vanhempieni luo maksoi 25,20 euroa. Tässä on huomioitava vielä se, että heidän tulee hakea minut viidentoista kilometrin päästä kotoaan, koska bussi ei pysähdy pienemmällä kylällä. Viikonloppureissu vanhempieni luo maksaa siis reilut viisikymmentä euroa. Jos käyn kerran kuussa, menee tähän matkaan viisikymmentä euroa kuussa. Joskus käyn kuitenkin jopa kahdesti, jolloin matkoihin voi varata satasen kuussa.
Junamatka Tampereelle maksaisi noin 18-24 euroa. Hinnan tarkistin VR:n sivuilta. Viikonloppureissun matkoihin voi varata siis 40-50 euroa, jos menen Tampereelle. Helsinkiin pääsee halvimmillaan 32 eurolla ja kalleimmillaan 43 eurolla. Nämä hinnat ovat siis viikonloppuiltojen hintoja, koska ne olisivat minulle potentiaaliset lähtöajat. Viikonloppureissu Jyväskylästä Helsinkiin matkoineen maksaisi siis jopa yli 80 euroa.
Matkakulut kuukausittain
Oman auton tuoma vapaus ja kulut
Autottomuuden kulurakenteen ja käytännönasioiden tarkastelun jälkeen onkin aika pohtia omaa autoa. Koen, että oman auton omistaminen on tietyllä tavalla tasapainoilua, koska autoon tulee helposti vikoja, eikä polttoaineen kulutus ole tasaista, eikä toki myöskään polttoaineen hinta. Oma autoni on diesel, joten lisäkuluna verrattuna sähkö-tai bensa-autoon on dieselvero. Harvemmin seuraan tarkasti dieselin hintoja. Toki yritän etsiä edullisinta, mutta tankkaan yleensä tankin täyteen sopivassa kohdassa tai lähtiessä vaikkapa pidemmälle reissulle. Polttoaine.netin hinnoittelun mukaan halvin diesel Jyväskylän seudulla oli pari päivää sitten 1,354 euroa per litra. Kallein diesel oli 1,474 euroa per litra. Näiden keskiarvo on 1,414 euroa, joten käytän sitä hintana. Autoni keskikulutus on noin 5,5 litraa per sata kilometriä, joten kaikki laskentani perustuu siihen.
Laskennassa oion hiukan mutkia suoriksi. Useinhan saatan yhdistää esimerkiksi ystävän luo menemiseen kauppareissun markettiin tai vastaavasti koirakeskuksessa palatessa käydä marketissa, jolloin matkaan tulee ehkä 1-2 kilometriä lisää. Lasken noista erilliset kulut. Pelkät valmennusmatkat olisivat 36 kilometriä viikossa. Polttoaineitta kuluisi noin kaksi litraa viikossa näihin matkoihin. Tuolla litrahinnalla polttoaineisiin menisi hassut kolme euroa.Jos ajelua tulisi viikkotasolla noin sata kilometriä kaikkinensa, menisi polttoaineisiin noin kahdeksan euroa. Tässä vaikuttaa siis paljon se, että autoni on kohtalaisen pieni kulutukseltaan ja diesel. Kuukausitasolla polttoaineiseen menisi kaupunkiajelussa noin kolmekymmentäkaksi euroa.
Pidemmillä reissulla polttoainetta kuluu enemmän. Matka edestakaisin vanhempieni luo maksaisi noin kaksikymmentäkolme euroa. Saman verran menisi Tampereen reissulla. Helsingin reissulle saakin varata jo lähemmäs viisikymmentä euroa. Autopaikkani on kaupungissa varsin edullinen, koska maksan siitä kolmetoista euroa kuussa. Paikka on tolpallinen. Autossa on toki muitakin kustannuksia. Ajoneuvovero tekee kuukausitasolle jaettuna 66,30 euroa. Liikennevakuutus ja kasko maksavat samalla tavalla jaettuna noin 28 euroa. Korjauksiin ja huoltoihin upposi edellisenä vuonna 437 euroa yhteensä, jolloin kuukausittainen kustannus olisi 36,17 euroa. Autoni kiinteät kulut kuukaudessa ovat 143,45 euroa. Tähän en ole siis laskenut polttoainekustannuksia lainkaan, koska nämä olivat kiinteät kulut.
Auton omistamisessa on huomioitava jatkuva epävarmuus, sillä polttoaineen hinta voi vaihdella, auto voi mennä tänään rikki tai liikennekamerasta voi napsahtaa useamman satasen sakot, kuten allekirjoittaneelle kävikin. Polttoainekustannukset tai mahdolliset parkkimaksut ovat siis aika pieni osa auton omistamisen kuluja. Jyväs-Parkin maksut ovat 1,50 euroa ensimmäiseltä tunnilta ja seuraavat tunnit maksavat 1 euron per tunti. Parkkimaksujen suhteen on nykyään siinä mielessä helpompaa, että esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä parkkeeraaminen on ilmaista. Keskustaan taas en ajaisi omalla autolla, koska se on niin lähellä.
Auton kustannukset kuukausittain
Kulujen tarkastelun jälkeen pohdittavaa riittää. Auto on melkoinen kuluerä, sillä luvut kertovat totuuden kaunistelematta. Auton omistamista tai autottomuutta ei voi tarkastella pelkästään taloudellisesta näkökulmasta, vaan huomioon on otettava käytännön seikkoja sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavia tekijöitä. Jatkan tämän aiheen tarkastelua ja pohdintaa muun muassa ekologisuuden kannalta seuraavassa osassa. Samassa yhteydessä selviää myös, luopuisinko autostani.
Ninja,
JYTAKSI-bloggaaja